Kuvareportaasi: Kauden aloitus Lyngenissä syyskuun lopulla
Petteri Nurminen, teksti ja kuvat
Petteri Nurminen ja Juha Roivainen lounastauolla. Voit katsoa kaikki jutun upeana kuvakoosteena klikkaamalla yllä olevaa kuvaa!
AINA löytyy syitä olla lähtemättä reissuun, varsinkin perheellisellä toimistorotalla. Jos reissuun kuitenkin lähtee, tapahtuu yleensä hienoja asioita. Siksi kaikkien velvollisuuksien ristipaineesta huolimatta pieni itsekkyys on suotavaa.
Polte lumille alkoi jo elokuussa, jolloin syyskuun loppu lyötiin suunnitelmana kalenteriin kauden avausreissua varten. Rovaniemen hurjathan Lyngenissä olivat laskeneet läpi kesän ja heidän suosituksestaan kohteeksi otettiin Koppangin jäätikkö. Aikataulu oli jo aiemmin hyväksi ja tehokkaaksi koettu:
Keskiviikkona alkuiltapäivästä autolla matkaan Helsingistä, yö Rovaniemellä (viimeiset päivitykset ja vinkit paikallisilta).
Torstaiaamuna aikasin jatko Lyngeniin, haikki ylös vuorelle ja illalla leiri pystyyn.
Perjantai ja lauantai laskua.
Sunnuntaiaamuna leiri pakettiin ja alas laaksoon. Rovaniemellä auto junaan.
Maanantaiaamuna saapuminen yöjunalla Helsinkiin.
ULKOILMAHARRASTUKSISSA olosuhteisiin ei voi juurikaan vaikuttaa, mutta tällä kertaa säiden jumalatkin olivat suosiollisia. Kolmena päivänä neljästä aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta. Kuvat puhukoon puolestaan.
TORSTAI
PERJANTAI
Ensimmäinen laskupäivä. Ilman sen tarkempia suunnitelmia lähdimme jäätikköä ylös katsomaan mitä löytyy. Ensimmäiseksi laskuksi valitsimme Store Lenangstindenin itähuipun eteläkurun. Puuron syömisessä oli mennyt kuitenkin liian pitkään, ja aurinko oli ehtinyt pehmentää kurun lunta liikaa ihan ylös asti kiipeämistä ajatellen. Lasku oli kyllä hyvä alempaakin.
Lounastaon jälkeen suuntasimme vastapäiselle Tafelstindenille. Pohjoisseinä oli iloisessa jäässä ja lasku vähemmän nautinnollinen. Jäätikköä pitkin kurvailu kohti leiriä oli sitten taas ihan jiihaata.LAUANTAI
Store Lenangstindenin itähuipun mahdollinen lasku ylhäältä asti jäi sen verran kaivelemaan, että lauantaina heräsimme pari tuntia aikaisemmin. Pieni kisa auringon kanssa kääntyi voitoksemme, ja koko kiipeäminen onnistui yön jäädyttämää lumenpintaa jääraudoilla puhkoen.
Ylhäällä odottelimme, että aurinko hoitaa hommansa, ja kun lumi vaikutti optimaaliselta, sujuttelimme kurun alas. Lasku oli sen verran loistava - ja jaloissa painoi kolmas päivä - että pitkän lounastaon jälkeen laskimme enää leiriin kuivattelemaan kamoja.
SUNNUNTAI
Sunnuntaina edessä oli paluumatka. Herätyskello soi viideltä. Aamiaisen ja leirin pakkaamisen jälkeen luistelimme suksilla 200 korkeuserometriä jäätikön reunalle ja patikoimme auringonnousussa alas vuonon rantaan.
Rovaniemellä odottivat sauna ja ruoka anoppilassa. Yöjunassa ei unta tarvinut houkutella.
Ja työviikkoahan ei maanantaiaamuna voi paremmin aloittaa kuin raahamalla haisevat reissukamat toimistolle!
Hieno reissu!
Hieno reissu!
Kirjoita uusi kommentti