Tekniikkanurkkaus: Dynafitin siteet läskeihin suksiin?

IDEA Dynafiteistä lähti liikkeelle, kun huomasin, että skinnailupäiviä alkoi kertyä enemmän kuin hissihiihtopäiviä. Intoa jarrutti tuntuvasti kuitenkin se että laskukamoissa itsellänikin on painoa yli 90 kiloa. Lisäksi olen mieltynyt suhteelisen läskeihin suksiin.  

SkiServicen Heka ja Camun Mika Oksanen hieman toppuuttelivat Dyny-intoa ja vetosivat järkiseikkoihin: aika iso mies ja pitkä ja leveä suksi pienelle siteelle. Lisäksi kerrottiin kauhujuttuja Dynafitin etukappaleen irtirepeämisistä. Silti itsepäisesti tein ostoksen; Dynatit Vertikal TLT 12 FT- siteet 110-millin jarruilla löysivät uuden kodin.

Tulimme johtopäätökseen, että ongelmat johtuvat ensisijaisesti siteen etukappaleen kiinnitystavasta. Etukappaleessa on viisi pienehköä ruuvia hyvin pienellä pinta-alalla kovin lähellä toisiaan. Etusiteen kiinnitysleveys ruuvista ruuviin on vaivaiset 28 milliä. Ja projektin lähtökohtana oli 123-millinen Atomicin Bent Chetler. Pikkuisiin eturuuveihin kohdistuisi siis etenkin skinnatessa tai kaatuessa aika hurjat vääntömomentit.

Aloimme visioimaan jonkinlaista metallista adapteripalikkaa siteen ja suksen väliin: sellaista joka levittäisi kolmisenttisen kiinnityksen esimerkiksi jonnekin kuuden seitsemän sentin tietämille. Lopulta ratkaisu löytyi kaikkitietävästä internetistä. Palikoita ei tarvinnutkaan alkaa koneistaa itse.  Teton Gravity Researchin keskustelufoorumilta löytyi sopiva valmis tuote, Dyna Duke.

DynaDuket on koneistettu lentokoneluokan seitsemänmillisestä alumiinista, anodisoitu oranssiksi ja sisältävät mukavan bonuksen: Palikoissa on ruuvinreiät sekä Markerin Dukelle tai Baronille että kaikille Dynafitin siteille. Näiden avulla siis pystyisi muutaman minuutin ruuvauksella vaihdellla samoihin suksiin Duket tai Dynyt oman fiiliksen tai laskupaikan mukaan. Adapteripalikoita on suksiparille kaikkiaan 4 kappaletta, siteen etu ja takakappaleille erikseen.  Täten palikat eivät myöskään jäykistä suksea. Painoakin suksipariin kertyy vain 260 grammaa.

Myyntipakkaukseen sisältyi kiinnitysruuvit molemmille siteille, ruuvilukite, kiinnitysohjeet ja itse valitsin pakettiin mukaan vielä kaksikomponenttiepoksin. Ei siis muuta kun visa vinkumaan ja koko paketti kolahti omaan postiluukkuun reilu viikko tilauksen ja maksun jälkeen. Hintaa postikuluineen kertyi noin 120 euroa.

Olin jo malttamattomana asennuttanut uusiin BentChetlereihin Markerin Duket ja ostanut projektisuksiksi laskemattomat, viime kerran voiteluohjeista tutut Atomicin Big Daddyt. IsoIsä on klassinen puuterikeihäs, 125 milliä keskeltä, ei metallia, ei puuta, foam-ydin. Eli haasteellinen suksi minkä tahansa siteen kiinnitystä ajatellen. Silti kaksikiloisena ja suoraperäisenä lupaavan tuntuinen randosuksi puuterilumille. 




SEURAAVAKSI alkoi kiinnitysprojekti. Sukset mitattiin ensin tarkasti ja piirsimme sukseen halutun core center -viivan.  Seuraavaksi piirsimme suksiin tarkan keskiviivan. Tässä käytimme apuna Black Diamondin erikoistyökalua, mutta kai se viivottimella ja pikkutarkkuudellakin onnistuisi.



Seuraavaksi teippasimme paperisapluunat suksiin tarkasti keskilinjan ja core centerin mukaisesti. Sitten vaan piikillä merkit ruuvinrei'istä ja pora laulamaan. 16 kappaletta 3,6 x 9,5 millin reikiä ihan kiinnitysohjeen mukaisella terällä.

Sitten olisi ollut jo epoksin vuoro, mutta halusin ottaa varman päälle ja sovittaa Dynafitit ja monot paikoilleen. Ensimmäinen askel oli avartaa Dynafitin etukappaleen harmaan muovipohjan reikiä siten, että siteen adapteriin kiinnittävät M5-koneruuvit mahtuvat rei'istä läpi. Jos reikiä ei avarra, ruuvit kiertyvät tiukasti jo siteen muovipohjaan itseensä eikä sukseen.



Omissa Dynafiteissäni olleet 110 millin leveydellä olleet jarrut aiheuttivat hieman päänvaivaa, koska jarru peitti osittain takakappaleen kiinntysreikiä. Lopulta helpointa oli siirrellä takakappaletta pituussäätöruuvilla hieman edestakaisin ja käännellä takakappaleen skinnauskoroketta. Sillä tavoin ruuvinkannoille sai järjesteyksi hyvin työtilaa ja säästyimme jarrujen irroittamiselta. 

Kaikki osui kuin osuikin hyvin kohdalleen. Eli adapterit kiinni suksiin näppärillä pienillä kaksikomponenttiepoksiin kastetuilla ruuveilla ja Dynafitit kiinni adaptereihin ruuvilukitteeseen kastetuillla ruuveilla.

Viimeinen askel oli jarrujen taivutus. Dynyjen 110 millinen jarru vääntyi vanhalla tulppa-avaimella leikiten 125 milliseksi. 





Kunhan vaan epoksi on kuivunut ja kovettunut kolme päivää viedään kirjoittajalta Dynafit-neitsyys. Nyt on siis tehty jokseenkin kaikki mahdollinen, seuraavat talvet sitten tehdään kestotestiä - ja toivon mukaan nautitaan leveimmästä mutta keveimmästä suksiparista, joka itselläni on koskaan ollut.



FAKTA
Suksi: Atomic Big Daddy, paino 2 150 grammaa per suksi, leveys 125 mm, pituus 190cm.
Side: Dynafit Vertikal TLT FT12, 110 mm jarruilla.  Paino per side 540 grammaa (jarruineen), dinit 12 asti.
Adapteripalikat: Binding Freedom DynaDuke. 7 mm koneistettua, anodisoitua lentokonealumiinia. Paino ruuveineen 130 g per suksi. 
Suksiparin yhteenlaskettu paino Dynafiteilla 5 640 grammaa.
Samat sukset adaptereineen Markerin Dukella noin 7 200 grammaa.

LISÄTIETOA
www.Wildsnow.com - kaikki mahdollinen Dynafitin siteistä 
Bindingfreedom.com -DynaDuken valmistaja. Nettikauppa, myös inserttejä, siteen asennustyökaluja, epoksia yms.

 

Tweet