Tekniikkanurkkaus: Suksen rakenne

SUKSEN RAKENNE
Suksia voi koostaa monella tavalla. Esimerkkikuvassa näkyy kolme täysin erilaista tapaa rakentaa suksi. Rakenteet vaikuttavat laskuominaisuuksien kuten taipuisuuden ja vääntöjäykkyyden ohella hieman myös huollettavuuteen ja joissain tapauksissa myös suksen kestävyyteen.


1. Perinteinen jäykän kisasuksen rakenne koostuu puusta ja metallikerroksesta tai -kerroksista. Suksen sandwich-puuydin rakentuu ohuista valikoiduista puukerroksista. Puuytimen alla tai päällä tai sekä että kulkee ohut metallilevy ja kuitukerroksia.

Etenkin kalliimmissa suksissa on käytetty kohtalaisen yleisesti titaania. Metallikerroksilla ja kerrosten pituutta ja paksuutta säätelemällä vaikutetaan suoraan suksen jäykkyyteen ja jämäkkyyteen.

Karkeasti yleistettynä metallikerroksia sisältävät sukset ovat raskaampia, mutta suuntavakaampia ja kestävät paremmin vauhtia kuin muut rakenteet.  Rakenne on myös kestävä, koska metallikerrokset samalla hieman suojaavat ydintä esimerkiksi teräviltä iskuilta.

Perinteisiä metallilla vahvistettuja vapaalaskusuksia edustavat esimerkiksi Völklin klassikko Explosiv, edelleen voimissaan olevat Mantra ja Katana sekä Dynastarin Legend-mallisto.


2. Ilman puuta rakennetuissa suksissa on yleensä jonkinlainen muoviin perustuva cap-kuori. Muovin sisällä voi kulkea erilaisia jäykentäviä metallirakenteita. Cap-rakenteen suurin etu on keveys.

Haitoiksi on ainakin vanhemmissa ensimmäisissä muovisuksissa katsottu kestävyys. Foam- tai cap-rakenteiset sukset menettivät ennen laskuominaisuuksiaan suhteellisen nopeasti, sillä sukset löystyivät ja menettivät kimmoisuuttaan totuttua nopeammin.

Klassisia esimerkkejä cap-rakenteisista vapaalaskusuksista ovat olleet esim Salomonin Spaceframe-runkonimellä myydyt Gunit tai Teneightyt, sekä Atomicin uusimmat Big Daddyt. Nämä sukset eivät ole suksenkorjaajien suosiossa, koska kestävyys ja korjattavuus eivät etenkään ennen olleet hyvän puuytimellisen suksen tasolla.


3. Perinteinen nykyaikainen vapaalaskusuksi rakennetaan edelleen puuytimellä. Suksen laskuominaisuuksia ja taipuisuutta säädellään puulajeja ja paksuuksia säätelemällä. Perinteisessä rakenteessa monista ohuista puusiivuista koostuvan puuytimen yllä ja alla kulkee lasikuitukerroksia.

Lasikuitulaminaattiin on taas kiinnitetty koko suksen kiertävä, suksen muotoon taivutettu teräskantti, ja pohjamateriaalina käytetään P-Tex-muovia. Suksen kylkiä suojaavat useimmiten ABS-muovivallit. Puuydinsuksi ilman metallikerroksia on metallisuksia kevyempi, mutta silti kestävä, korjattava ja laskuominaisuutensa kohtuullisen hyvin säilyttävä. 

Uusi teknologia, kehitystyö ja uudentyyppiset rocker- ja reverse camber-sukset asettavat uudenlaisia haasteita myös suksien rakenteille. Perinteisellä puutimellä ja metallikerroksilla rakennettuna esimerkiksi 12 senttiä keskeltä leveä 190-senttinen vapaalaskusuksi voi olla liian perinteisesti rakennettuna jo toivottoman painava.

Siksi insinöörit ovatkin kehitelleet uusia erilaisia rakenteita. Esimerkiksi Armadan suositut JJ- ja ARG-sukset ovat keskeltä suksea puuydinrakenteisia ja lähempää kärjistä cap-rakenteisia. Hiilikuitua käytetään myös innovatiivisesti ja ennakkoluulottomasti monilla pienemmillä suksipajoilla kuten DPS:llä ja Amplidilla.

KANTIT
Vapaalaskusuksissa kanttikulmat ja niiden terävyys eivät ole yhtä tärkeitä kuin alppihiihdon kisamaailmassa. Viilatuet, timanttiviilat ja kierteenpoistokumit ovat ennemmin kisalaskijan välineistöä ja tietotaitoa.

Tavalliselle pehmeään lumeen suuntautuneelle perustallaajalle riittänee perushuollon yhteydessä kerran pari kaudessa teroitettavat kantit.  Vapaalaskijoille oleellisempaa onkin monesti kanttien tylsyttäminen kärjestä ja perästä liian agressiivisen haukkailun estämiseks,i tai parkkimiehille kanttien pyöristys siteiden alta reilien vetelyn helpottamiseksi.

Karkeasti numeroina 89- tai 90-asteinen kanttikulma on mukavan arkinen, ei liian agressiivisesti tarraava, mutta silti perusominaisuudet tarjoava. Kisaisempaan ja agressiivisempaan menoon tai jäisiin rinteisiin aktiivilaskijat saattavat kaivata esimerkiksi 88-asteisia kantteja.



POHJA
Suksen pohjaan voidaan ajaa ja muokata monta muuttuvaa tekijää.

Pohjakulma vaikuttaa hieman samoin kuin kanttikulma, mutta käänteisesti. Suksen pohja ei siis ole tasaisen suora, vaan siinä on nähtävissä hyvin loiva V-muoto. Pohjan keskikohta on siis lähempänä lunta ja kantit hieman ylempänä. Pohjakulma vaihtelee puolesta asteessa vanhojen ja kuluneiden suksien 4:ään tai 5:een asteeseen.

Huoltokoneella pohjakulmaa pidetään lähtökohtaisesti 0,5:en ja noin 2:en asteen välillä. Isommalla kulmalla suksea saa kallistaa hieman enemmän ennen kuin kantti tarraa kiinni. Pienemmällä kulmalla suksi taas on nopeasti reagoiva ja mahdollisesti rauhattomampi. 

Pohjakuvio tekee luiston. Kuvitelkaa märällä lasipöydällä makaava kromiteräksinen sileä levy. Sileät märät pinnat tavallaan imeytyvät toisiaan vasten eivätkä luista. Suksen pohjapintaa ei pyritäkään tekemään mahdollisimman sileäksi vaan pohjaan ajetaan hieno urakuvio.

Pohjakuvio estää imuilmiötä ja ohjaa ohuen vesikerroksen liikettä suksenpohjan alla. Pohjakuvion merkitys korostuu suojakelillä. Silloin vesipatjan paksuun suksen pohjan alla on korkeampi. Mitä kosteampaa ja vetisempää lumi on, sitä karkeampi kuvio toimii paremmin

Jos tapana on hiihdellä paljon kevätloskalla tai vaikka kesäjäätiköillä kannattaa pohjaan ajaa kevääksi karkeampi kuvio. Haittapuoli karkeassa kuviosssa on, että sen hiominen suksen pohjaan kuluttaa jonkin verran pohjamateriaalia, mutta samalla tietysti pääsee pohjien pikkunaarmuista eroon.  




SITEIDEN KIINNITYSONGELMAT
Erilaiset sidemallit yhdistettynä vaihteleviin suksirakenteisiin ja suksien yhä kasvaviin vyötäräleveyksiin voivat aiheuttaa ongelmia.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että sukseen jossa on metallinen pintarakenne voi huoletta kiinnittää millaisen siteen tahansa. Siteen kiinnitysruuvit pureutuvat metalliin kiinni ja myös pysyvät kiinni.

Cap-rakenteinen tai pelkkää puuta sisältävä suksi on taas siteen kiinnitykselle haasteellisempi. Esimerkiksi telemark-siteen ruuveihin kohdistuu valtavia voimia, joten kiinnityksessä on oltava huolellinen. Yksi yleinen varmennustapa on käyttää epoksia varmentamaan siteiden kiinnitystä.

On myös side- ja suksiyhdistelmiä, jotka toimivat erityisen huonosti. Tällainen ongelma on esimerkiksi kapeakiinnitteisen Dynafit-randositeen kiinnitys hyvin leveään puu- tai cap-sukseen. Tähän olen itselleni virittelemässä toimivaa ratkaisua siteen kiinnitystä levittävän base-platen muodossa. Tästä projektista lisää jatkossa.




IRTIREVENNYT SIDE
Korkannut side kiinnitetään takaisin täyttämällä vanhat revenneet reiät epoksilla ja poraamalla uudet. Hyvän epoksisekoituksen kanssa ei pitäisi tulla ongelmia. Samoin jos vanhaan sukseen vaihdetaan siteitä tai jos vanhoja reikiä paikataan on jälleen epoksi vahvin ja paras vaihtoehto. Epoksin sijaan tai ohessa voi käyttää myös revenneeseen kiinnitysreikään asennettavia paksumpia "muovikierreproppuja".

Epoksista puhutaan, että se voisi vaurioittaa etenkin muovirakenteisia suksia. Itse en ole tästä kuullut tai nähnyt mitään todisteita, sitävastoin Wildsnow.com -sivustolla tehtiin aiheesta testi, jossa tutkittiin epoksin vaikutusta ytimeen. Pelättiin, että epoksi olisi jotenkin kaivertanut tai syövyttänyt ydintä mutta mitään tällaista ei epoksilla käsiteltyjen reikien poikkileikkauksissa havaittu.  


SUKSIEN virittely on käyttäjäkohtaista ja perustuu vahvasti omiin mieltymyksiin ja kokemuksiin. Asioista liikkuu paljon mutu-pohjaista puhetta ja huhuja mutta tutkittua, perusteltua kokemusta ja tietoa on melko vähän julkisesti saatavilla. Tämän tekniikkanurkkauksen tarkoitus oli selventää ja esitellä lähinnä perusjuttuja, nyrkkisääntöjä ja karkeasti yksinkertaistettuja lähtökohtia.

Kohderyhmänäkään ei ole ratalaskijat tai ammattilaiset vaan uudet tulokkaat tai perusharrastajat. Täten kehoitankin lukijoitamme jakamaan kommenteissa omia kokemuksiaan yllämainituista asioista, sitten olisimme kaikki yhdessä taas vähän viisaampia!


Tekniikkanurkkaus-sarjassa kerrotaan erilaisista laskemiseen ja välineisiin liittyvistä teknisistä yksityiskohdista. Sarja alkaa.

Tweet